Ohjekirjasto

Perustietoa maalaamisesta

Perustietoa akryyli-, akvarelli- ja öljyväreistä

ÖLJYVÄRIMAALAUS

HISTORIA: Öljyvärimaalaus on yksi kiehtovimmista taiteen muodoista. Sen alkua on vaikea määrittää, mutta ensimmäiset öljyvärityöt tehtiin jo yli 800 vuotta sitten. Nykyinen öljyväritekniikka ja käytettävissä olevat aineet poikkeavat melkoisesti suurten mestarien ajasta, mutta öljyvärimaalaus on edelleen yksi arvostetuimmista taidemuodoista.

OMINAISUUDET: Öljyvärien tärkein ominaisuus on siinä, että jokainen pigmenttihiukkanen on ohuen öljykerroksen peittämä. Väri kuivuu kemiallisen reaktion, ei siis haihtumisen, kautta. Tämä prosessi saa aikaan huomattavan kestävän ja joustavan värikerroksen. Koska värihiukkaset ovat erillään öljyn ansiosta, valo heijastuu ja kulkee maalauksessa tavalla, joka antaa öljyväreille niille ominaisen syvyyden ja valovoiman jos maalaus on tehty oikein (ilman täyttä tietoa eri maalausaineiden käytöstä menetät helposti öljyvärien erikoisominaisuudet – tutustu Temperan Maalausaineoppaaseen).

LAADUT: Öljyvärejä on saatavilla useita eri laatuja monen eri tehtaan valmistamana. Pääsääntöisesti öljyvärit jaetaan kolmeen ryhmään: taiteilijalaadut, keskilaatuiset taiteilijavärit ja harrastelijavärit. Se, mitä laatuluokkaa käytät, on tietysti oma valintasi, mutta suositamme harjoitteluvaiheessa hinnaltaan edullisempia mutta riittävän hyvälaatuisia värejä (esim. Van Gogh) ja siirtymistä taiteilijaväreihin (esim. Rembrandt) harrastuksen edetessä. Käytettävissä on myös veteen liukenevia värejä nykyään, kuten Talens Cobra öljyvärit. Näiden värien kanssa et tarvitse liuottimia.

MITÄ TARVITSET? Öljyvärimaalauksessa on käytettävissä lukuisia eri tuotteita, joista esittelemme tärkeimmät. Harrastuksen syventyessä saat lisätietoa muista tuotteista esim. alan kirjallisuudesta, erikoisliikkeistä ja kursseilta.

VÄRIT: Alla on luettelo niin kutsutuista perus- tai sekoitusväreistä. Kyseessä olevan valikoiman avulla voit sekoittaa huomattavan laajan valikoiman uusia sävyjä. Värin nimen perässä on Talens Van Gogh-taiteilijavärin numero.

TITAANIVALKOINEN (VG 105)

ULTRAMARIININSININEN (lämmin) (VG 504)

PREUSSINSININEN (kylmä) (VG 508)

LÄMMIN KELTAINEN (VG 269 tai 271)

SITRUUNANKELTAINEN (kylmä) (VG 267)

PUNAINEN (lämmin) (VG 393 tai 314)

ALITSARIININPUNAINEN (kylmä) (VG 326)

VIRIDIANVIHREÄ (VG 616)

OKRA (VG 227)

UMBRA, POLTETTU (VG 409)

MUSTA (VG 701)

APUAINEET: Öljyvärimaalauksen apuaineita on saatavilla hyvin laaja valikoima. Tulet aluksi toimeen kuitenkin perusaineilla. Ensimmäisen luonnoksen teet väreillä, jotka on ohennettu aidolla ranskalaisella tärpätillä. Ylemmissä värikerroksissa sekoitetaan väreihin maalausainetta (Talens painting medium 083). Maalausaine tekee värin helpommaksi levittää ja, mikä vielä tärkeämpää, värit kuivuvat parhaissa mahdollisissa olosuhteissa (pelkän öljyn tai ohenteen käyttö voi vaikuttaa huonontavasti värien ominaisuuksiin). Maalausainetta voit myös valmistaa itse; aineksina käytetään tavallisesti puhdistettua pellavaöljyä, ranskalaista tärpättiä ja dammarvernissaa. Vältä käyttämästä nk. "hajutonta tärpättiä" koska kaikki aineet eivät liukene siihen tyydyttävästi (esim. dammarvernissa).

Maalaustyön suojaamiseen käytetään vernissaa. Retussivernissa suojaa työtäsi, kunnes se on täysin kuiva (öljyvärit kuivuvat hitaasti, n. 1 vuoden) jolloin käytetään viimeistely- eli tauluvernissaa. Tauluvernissalla voit myös muuttaa tai tasoittaa maalauksesi kiiltoastetta - saatavilla on himmeää ja kiiltävää tauluvernissaa (joita voit myös sekoittaa keskenään). Lisätietoja eri maalausaineista saat esim. opettajaltasi tai Temperan 'taiteilijan maalausaineet'-esitteestä. Hyviä apuaineita valmistaa mm. Talens-tehdas.

TARVIKKEET: Värien ja apuaineiden lisäksi tarvitset maalausalustan sekä paletin, siveltimiä, hiiltä, palettiveitsen, palettikuppeja ja mahdollisen telineen.

Maalauspohjana on suosittu kangaspahvipohja (yleispohjustettu kangas liimattuna kovapahville). Taitojesi kehittyessä voit siirtyä käyttämään kiilakehykselle pingotettua kangasta. Kankaita on saatavilla sekä valmiiksi pohjustettuna (esim. Claessens-taiteilijakankaat tai Tempera-puuvilla) että pohjustamattomana, jolloin pohjustat kankaan itse gessolla.

Palettina on kätevä lehtiöpaletti. Tämän lisäksi on saatavilla erilaisia puupaletteja (jotka on hyvä käsitellä pellavaöljyllä ennen käyttöönottoa).

SIVELTIMET: Sivellin on tärkein työvälineesi! Siksi sinun tulee kiinnittää tarkkaa huomiota minkälaisen ja -laatuisen valitset. Siveltimiä on tarjolla runsaasti - pääsääntönä on, että mitä kalliimpi sivellin sitä parempi ja pitkäikäisempi se on käytössä. Öljyvärimaalaamisessa käytetään perinteisesti harjassiveltimiä (esim. Tempera KB ja KR). Hanki jo alkuun useamman kokoisia litteitä siveltimiä. Harrastuksesi edetessä kannattaa sinun kokeilla mungon- ja näädänkarvasiveltimiä; ne ovat erinomaisia myös öljyväreillä maalattaessa. Kokeile ja huomaat eron!

MAALAAMINEN: Öljyvärimaalaamisen perussääntö on: kerroksittain maalatessasi maalaa aina uusi kerros astetta rasvaisemmalla värillä kuin edellinen värikerros. Öljyvärin rasvaisuusaste kasvaa maalausaineen määrää lisättäessä.

Ensimmäinen luonnos maalauspohjalle tehdään yleensä esimerkiksi hiilellä. Älä käytä lyijykynää.

Ensimmäiset värikerrokset maalataan kuultavasti tärpätillä ohennetuin värein. Kerros kerrokselta kasvatetaan maalausaineen osuutta värin ohenteena (käyttämättä enää tärpättiä).

Eri värisävyt käyttäytyvät hieman eri tavalla kuivuessaan. Näin ollen voi maalaukseen yllättäen ilmestyä esim. himmeämpiä kohtia. Anna maalauksen kuivahtaa muutamia päiviä - pinnan tulee olla vähintään kosketuskuiva - ja levitä koko työn yli retussi- eli välivernissa. Se poistaa kiillon epätasaisuuden tehden samalla koko maalauksen pinnan vastaanottavaksi uudelle värikerrokselle. Retussivernissaa kannattaa käyttää aina, kun aiemmin maalattu väri on kuiva ja maalaamista aiotaan jatkaa.

Kun maalaus on valmis seuraa pitkä kuivumisprosessi. Sen aikana suojaat työsi ohuella retussivernissakerroksella pölyltä, lialta ja muilta ilman epäpuhtauksilta. Retussivernissan voi levittää heti kun työn pinta on kosketuskuiva. Käytä sitä mahdollisimman ohuesti, jotta öljyvärin kuivumisprosessi pääsee jatkumaan normaalisti.

Vernissaus kannattaa suorittaa aina kuivassa, pölyttömässä tilassa. Aseta maalaus vaaka-asentoon ja levitä vernissa pitkin, tasaisin vedoin. Älä sivele vernissakerrosta kauan, koska silloin siveltimen jäljet jäävät näkyviin. Kun käytät mattavernissaa, muista sivellä se vain samansuuntaisin vedoin (ristikkäisvedot voivat aiheuttaa kiiltävyyseroja). Anna työn kuivua samassa paikassa muutamia päiviä. Vernissaukseen sopii parhaiten leveä, suhteellisen pehmeä sivellin.

Vernissoja on saatavilla sekä nesteenä (Talens tauluvernissa = loppuvernissa (kiiltävä 002, himmeä 003; Talens retussivernissa 004 = välivernissa) tai spray-pulloina.

Öljyvärien valkoiset: olet ehkä huomannut, että valkoisia öljyvärejä on saatavilla sekä pellavaöljy- että safloriöljy versioina. Pellavaöljyllä on taipumusta hiukan kellastua ajan saatossa - safloriöljy on parempi tässä suhteessa. Safloriöljy taasen kuivuu hitaammin, joten sitä ei suositella alempiin kerroksiin. Nyrkkisääntönä käytä saflorivalkoisia vain maalauksen pintakerroksissa ja muutoin pellavaöljyä versioita. Lisätietoa valkoisista ja mm. niiden peittoasteesta saat öljyvärimaalauksen aineet -oppaasta.

HYÖDYLLISIÄ LISÄTUOTTEITA:

Fiksatiivi

Hiilikumi/säämiskä

Artist's Color Wheel -sekoitusopas

Öljyväripaperi tai -lehtiö

Mallinukke

KÄYTTÖTURVALLISUUS: Vaikka nykyaikaiset öljyvärit ovat pääosin terveydelle vaarattomia, vältä kuitenkin aina toistuvaa ihokosketusta sekä eri aineiden hengityselimiin joutumista (myös hajuttomien ohenteiden). Älä myöskään tupakoi tai syö maalatessasi. Säilytä tarvikkeesi lasten ulottumattomissa! Huolehdi riittävästä tuuletuksesta.

AKRYYLIVÄRIT

HISTORIA: Akryyliväreillä on lyhyt historia verrattuna esim. öljy- tai akvarelliväreihin. Akryyliväreissä käytettävä emulsio kehitettiin vasta 1950-luvulla ja ensimmäinen taiteilija-akryyliväri tuli markkinoille 1956 Yhdysvalloissa. Lyhyestä historiastaan huolimatta akryylivärien käyttö on lisääntynyt ohi öljyvärien monessa maassa. Akryylivärit (taiteilija-) ovatkin monipuolinen vaihtoehto öljyvärien rinnalle.

OMINAISUUDET: Akryyliväri on taiteilijaväri aivan samoin kuin öljyvärikin. Kyseessä on kuitenkin kaksi erilaista väriä omine ominaisuuksineen ja käyttömahdollisuuksineen. Kun öljyvärin sideaine on öljy, joka liukenee tärpättiin, on akryylivärin sideaine akryylihartsi, joka liukenee veteen.

LAADUT: Kuten muitakin värejä on akryylivärejä saatavilla useina eri laatuluokkina. Taiteilija laatuiset akryylivärit ovat suosituimmat. Tuotteiden merkitsemistavat ovat kirjavat ja tunnistatkin taiteilijalaatuluokan helpoimmin siitä, että siinä on useampia hintaryhmiä käytetyn pigmentin kalleudesta riippuen (esim. Rembrandt) tai tuotteessa on valonkestoluokitus sekä tuubeissa että värikartassa lisätietoineen (esim. Talens Amsterdam ja Amsterdam Expert). Rembrandt ja Amsterdam Expert ovat jäykähköjä jättäen siveltimen jäljet selvemmin esiin – Amsterdam on hiukan ohuempi viskositeetiltaan.

MAALAAMINEN: Akryyliväreissä yhdistyy öljyvärien monipuolisuus ja vesipohjaisten värien lyhyt kuivumisaika. Ne ovat kiinteydeltään samaa luokkaa kuin öljyväritkin mutta vesiohenteisia. Kuivuttuaan akryyliväri ei kuitenkaan enää liukene veteen.

Voit maalata akryyliväreillä paksusti ja peittävästi, jolloin siveltimen jäljet tai maalausveitsen kosketukset jäävät reilusti näkyviin ja silti maalauksesi on kuiva jo muutaman tunnin tai päivän kuluttua. Mikäli haluat tehdä akryylivärin läpikuultavammaksi muuttamatta kuitenkaan niiden kiinteyttä / paksuutta, sekoita värin joukkoon Gel Mediumia. Gel Mediumin käyttö pidentää samalla jonkin verran akryylivärien kuivumisaikaa. Gel Mediumia käyttäen on myös mahdollista maalata koho- eli impastolasuureja ja niitä on saatavilla eri viskositeetilla (normaali, heavy ja extra heavy).

Toinen keino vaikuttaa akryylivärien kuivumisnopeuteen on Retarderin käyttö värin seassa. Lisää muutama tippa (2-5%) tätä hidastinta suoraan väriin. Retarderia käytetään silloin kun akryylivärin nopea kuivuminen koetaan haitaksi tai jos halutaan maalata "märkää märälle". Edellä mainittujen aineiden lisäksi on käytettävissäsi (esim. akvarellitekniikassa) maalausaineita. Vaikka akryyliväri on vesiohenteinen on suositeltavaa käyttää näitä mediumeja jos ohennat värejä paljon. Maalausmediumeja on kahta kiiltoastetta: himmeä ja kiiltävä.

Valmista akryylimaalausta ei tarvitse välttämättä suojata. Joskus saatat kuitenkin maalamisen edetessä käyttää samassa maalauksessa vettä tai mediumia eri määriä, mikä aiheuttaa kiiltoon eroja. Tällaiset erot saat korjattua akryylivärien loppuvernissalla, jota on saatavilla sekä kirkkaana että himmeänä.

MITÄ TARVITSET? Akryylimaalauksessa riittää alkuun värit, siveltimet ja maalausalusta. Tämän lisäksi tarvitset esim. lehtiöpaletin sekä vesikuppeja (muista puhdistaa välineesi heti!) ja paletti-/maalausveitset. Harrastuksesi edetessä suositamme sinua kokeilemaan eri apuaineita sekä erilaisia siveltimiä.

VÄRIT: Seuraavana on luettelo tarvitsemastasi perusvärivalikoimasta. (Numero viittaa Rembrandt ja Amsterdam akryyliväreihin).

LÄMMIN KELTAINEN 210 tai 270 269

SITRUUNANKELTAINEN (kylmä) 207 tai 267 267

LÄMMIN PUNAINEN 303 tai 398 398

KARMIININPUNAINEN (kylmä) 318 318

ULTRAMARIININSININEN (lämmin) 504 504

KOBOLTTISININEN (kylmä) tai 511

PHTHALO-SININEN 566 566

PHTHALO-VIHREÄ 675

OKRA 227 227

UMBRA, POLTETTU 409 409

SIENNA, POLTETTU 411 411

TITAANIVALKOINEN 105 105

SIVELTIMET: Alusmaalaukseen soveltuu parhaiten jäykkä harjas- tai keinokuitusivellin. Hienoimpiin yksityiskohtiin käytetään näädänkarvasivellintä. Nykyään on myös saatavilla hyviä keinokuitusiveltimiä, jotka on valmistettu vastaamaan mahdollisimman paljon näädänkarvaa.

MAALAUSALUSTA: Akryyliväreillä voit maalata melkein mille pinnalle tahansa. Hyviä alustoja ovat esim. gesso-pohjusteiset kankaat, joista pellava on paras (esim. Claessens). Öljypohjusteiset kankaat eivät sovellu akryyliväreille. Muita sopivia maalausalustoja ovat mm. kangaspahvipohjat, kovalevyt, lastulevyt, akvarellipaperit, pahvi, puu, poltettu savi ja betoni sekä Fabriano akryylipaperi.

Seinämaalaus: Hyvälaatuiset akryylivärit soveltuvat myös erinomaisesti seinämaalauksiin ja niitä voidaan käyttää myös paksuina kerroksina. Alustan tulee olla puhdas, rasvaton ja vahaton. Jotta varmistuttaisiin siitä, että väri kiinnittyy tasaisesti ja pysyvästi, tulisi seinäpinta ainakin määrätyissä tapauksissa ensin pohjustaa gessolla. Seinälle maalatessa ei väriä saa ohentaa vedellä enempää kuin 20%. Mikäli halutaan ohuempaa väriä tulee käyttää maalausainetta.

AKVARELLIMAALAUS

HISTORIA: Vaikka vesivärien käyttö aloitettiin jo esihistoriallisina aikoina ovat nykyaikaiset vesivärit kehityksen tulos, johon ovat vaikuttaneet mm. Albrecht Dürer (1471-1528) sekä J. Turner (1775-1851). Kehityksen myötä syntyivät tämän päivän läpinäkyvät (akvarelli) ja peittävät (guassi) vesivärit.

Yleisessä kielenkäytössä vesiväreistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä akvarellivärejä, joita on saatavilla sekä nappeina että tuubiväreinä. Tämän lisäksi luetaan vielä vesivärikynät joskus samaan kategoriaan.

OMINAISUUDET: Vesivärit ovat väripigmentin ja esim. arabikumin ja hartsien sekoituksia. Kuten kaikissa vesipohjaisissa väreissä veden haihtuessa sideaine kiinnittää väripigmentin maalausalustaan. Yksi vesivärien eduista onkin, että työ valmistuu kuivumisen puolesta muutamassa hetkessä. Haittapuolista mainittakoon se, että vesivärityö on vähemmän kestävä ympäristöhaittoja vastaan kuin esimerkiksi öljyvärityö. Niinpä se täytyykin suojata kosteutta ja saasteita vastaan.

VÄRIT: Tarjolla on monenlaisia akvarellivärejä, jotka voidaan karkeasti jakaa neljään laatuluokkaan: koululaislaadut sekä harrastaja- ja keski- ja taiteilijalaadut. Koululaisvärit ovat pyöreitä nappeja ja harrastelija- ja taiteilijavärit ovat yleensä kaukaloissa tai tuubeissa. Taiteilijalaatua olevat värit ovat kaukaloissa joko puoli- tai kokonappeina ja tuubeissa. Aloittelijan kannattaa hankkia heti alusta pitäen jonkin tunnetun valmistajan (Schmincke, Talens, Sennelier, Daniel Smith) taiteilijalaatua olevat värit, sillä ne poikkeavat kahdesta ensin mainitusta laadusta paljon.) Ne ovat erittäin riittoisia, niiden sävyt ovat voimakkaat, kirkkaat ja puhtaat, laatu on aina tasainen ja koska pigmentit ovat erittäin hienojakoisia ja rakeisuutta ei esiinny. Hyvissä väreissä on aina valonkestävyysluokitus.

Perusvärit, joiden pitäisi kuulua harrastelijan valikoimaan (suluissa Schmincke-tehtaan Horadam taiteilija-akvarellivärin numero sekä Talens Vang Gogh sarjan sävynumero, molemmat saatavilla nappeina ja tuubeina):

Kylmä ja lämmin keltainen (215 ja 213 – VG 254 ja 269)

Kylmä ja lämmin punainen (357 ja 365 – VG 331 ja 370)

Kylmä ja lämmin sininen (492 ja 496 – VG 508 ja 506)

Vihreä (511 – VG 616)

Okra (655 – VG 227)

Umbra, poltettu (668 – VG 409)

Sepia (662 – VG 416

Norsunluumusta (780 – VG 701)

SIVELTIMET: Sivellin on paperin lisäksi tärkein työskentelyvälineesi. Ilman hyvää (ja valitettavasti usein kallista) sivellintä voit jopa tulla tulokseen, ettet osaa maalata vesiväreillä. Sivellintä valitessasi pätee vain yksi sääntö: osta paras mahdollinen.

Akvarellimaalarin suosimat siveltimet vaihtelevat suuresti ja mitään selvää ohjetta siitä, mitkä ovat ne oikeat siveltimet, ei voi antaa. Näädänkarvainen kärkisivellin kuuluu kuitenkin lähes jokaisen välineistöön.

Kärkisiveltimet: Parhaat kärkisiveltimet tehdään näädänkarvoista (sable, martre, Kolinsky). Hyvän siveltimen tunnusmerkkejä ovat mm.: märkänä siveltimen kärki on hyvin terävä ja pysyy koossa, karva ei saa olla liian "velttoa" vaan mitä parempi karva sitä jämäkämpi sivellin. Sivellin on "testattava" aina märkänä, sillä hyvänkin siveltimen karvat harottavat kuivana, jos valmistajan suojaava liimakerros on lähtenyt pois. Toisaalta liimattu sivellin saattaa antaa hyvinkin valheellisen kuvan muodostaan. Erittäin korkeatasoinen Kolinsky-sivellin on ranskalaisen Raphael-tehtaan sarja 8404. Edullisemman vaihtoehdon löydät näädänkarvasiveltimissä Temperan sarja XOXO:sta. Lisäksi on saatavilla nylonista valmistettuja näätä jäljitelmiä, mm. Tempera sarjoissa.

Moppi on suurikokoinen oravankarvainen (squirrel, petit gris) sivellin, jossa kärki suippenee teräväksi. Se pystyy pitämään itsessään suuren määrän vettä. Hyvälaatuinen moppi sopii paperin kostuttamiseen, suuriin laveerauksiin ja terävän kärkensä ansiosta myös tarkkaan työskentelyyn. Suosittu moppi on Raphael 803, edullisempi vaihtoehto Raphael 804.

Näiden siveltimien lisäksi on akvarellistien käytössä mm. lattasiveltimiä sekä ovaalisiveltimiä (Raphael 903) sekä extra suuri Tempera Large akvarellisivellin (karvan halkaisija 18 mm).

PAPERIT: Hyvältä akvarellipaperilta vaaditaan paljon. Paperin tulee kestää pingotusta, kostutusta, pesua ja jopa hankaustakin kuitenkaan kadottamatta kiinteyttään ja kauttaaltaan tasaista värin imukykyään. Se ei saa myöskään kellastua tai haurastua ajan kuluessa (pH-neutraali). Akvarellipapereita on saatavilla yleensä kolmea eri karkeusastetta (sileä = hot pressed, puolikarkea = not/cold pressed ja karkea = rough). Lisäksi Fabrianon tehtaat valmistavat mattapintaista SP sarjaa. Akvarellipaperin yksi tärkeimmistä ominaisuuksiin vaikuttavista tekijöistä on liimaus, koska sen ansiosta väri pysyy paperin pinnalla veden imeytyessä paperiin. Tämä ilmiö antaa vesiväreille niiden kirkkauden (joka häviää huonolaatuista paperia käytettäessä, koska väri imeytyy veden mukana paperiin). Lisäksi on kiinnitettävä huomiota paperin lumppupitoisuuteen (100% on paras) ja painoon. Mitä painavampi paperi sitä paksumpi ja lujempi se on. Pienempikokoisiin töihin on 200 grammainen paperi mainio, mutta pidemmälle ehtineet maalarit eivät usein käytä alle 300 gramman paperia. Fabrianon kauniit 640 gramman paperit ansaitsevat erikoismaininnan.

Kun valitset akvarellipaperia ensimmäisiin töihisi suositamme puolikarkeata paperia (Fabriano GF), sillä karkean pinnan käsittely vaatii kokemusta! Hyviä papereita valmistaa mm. Fabriano (perustettu v. 1283) ja Magnani Italiasta.